Metsänomistajan kevätkalenteriin sujahtavat niin istutus, mahlan valutus kuin erikoissienten ymppäys – monikäyttö rikastaa metsänomistamista
Kevät tulla tupruttaa – kalenterin mukaan ainakin – vaikka tällä viikolla on vielä luvattu etelää myöten reilusti uutta lunta. Metsänomistaja ei voi kuitenkaan odotella pelkästään konkreettisia kevään merkkejä tulevia metsätöitä suunnitellessaan, vaan todennäköisesti taimet on jo tilattu, taimikonhoitotarpeita kartoitettu ja ehkä maastokäynti sinne omalle tilalle merkitty kalenteriin lumien huvetessa. (Muuten, kuka tilasi taimet täksi kevääksi ajoissa? Minä en. Onneksi tarvittava määrä oli pieni ja järjestyi kuitenkin. Klassinen ”tee kuten sanon, älä kuten teen” -esimerkki!)
Tuttuja juttuja nuo edellä luetellut. Mielenkiintoista onkin se, että metsien käytön monipuolistuessa ja esimerkiksi luonnontuotteiden ponnekkaasti noustessa osaksi metsäpuhetta on todennäköisesti monella metsänomistajalla mielessä tänä keväänä muutkin kuin perinteiset metsätyöt. Ja ei hätää, vaikka et olisikaan vielä suunnitellut kerkän keruuta tai valinnut kesän pettupuuta, vielä ehdit ihan hyvin. Itse asiassa tästä syystä halusin juuri nyt kirjoittaa tämän blogitekstin, kannustaakseni sinua pysähtymään hetkeksi ja miettimään, haluaisitko ehkä tänä keväänä hyödyntää metsääsi aikaisempaa monipuolisemmin.
Kun kevät tosissaan pasahtaa päälle, tarjoavat luonnontuotteet niiden kerääjälle tasaisen kiiruksen. Itse olen täksi kevääksi suunnitellut mahlan valutusta, erikoissienten ymppäämistä, kerkän keruuta, pettulevyjen irrotusta ja samaisista männyistä tervaspuiden tekoa – ajallisesti suurin piirteiden tässä järjestyksessä. Toki kalenterissa on myös istutusta ja kylvöä, ja koska keleistä ei tässä kohtaa tiedä, jää kevätkuukausien todellinen lukujärjestys vielä avoimeksi. (Kevään ja kesän eteneminen todella vaikuttaa paljon esimerkiksi mahla- ja kerkkäkauden pituuteen, ja toukokuussa parinkympin lämpötiloista nauttiessa saattaa äkkiä huomata keruukauden jo vilahtaneen ohi – tietenkin sandaaleita laatikon pohjalta onnellisena kaivellessa.)
Mitä pitäisi siis tehdä, jos haluaisi tänä keväänä testata luonnontuotteiden keräämistä? Pienimuotoiset kokeilut ja talteenotot onnistuvat varmasti pienelläkin suunnittelulla ja lyhyellä varoitusajalla. Itsekin olen esimerkiksi pakuri- ja lakkakäävän ymppäyksen osalta suunnitellut vain pienen koe-erän ostamista voidakseni testata menetelmää (pienimmät myytävät erät liikkuvat 50 – 100 ympin tienoilla). Äkkiseltään en suosittelekaan tekemään tätä suurempia investointeja perehtymättä huolellisesti erikoissienten markkinoihin, eri toimijoihin ja heidän tarjoamiin sopimuksiin. Kuitenkin esimerkiksi mahlaa, kuusen kerkkää ja pettua voi ottaa talteen pieniä määriä itselleen melkein nollainvestoinneilla, aikaa lukuun ottamatta – ja suosittelenkin aloittamaan luonnontuotteisiin perehtymisen ja keräämisen kokeilun rauhallisesti ja pienillä määrillä. Tähän pätee sama laki kuin ensi kertaa raivaus- tai moottorisahaa käyttäessä – kokemuksen kasvaessa työtahti ja rutinoituminen helpottavat työskentelyä merkittävästi.
Vielä tiivistetysti yllä mainittujen luonnontuotteiden keruun ajankohdasta: mahla alkaa valua maan sulaessa, ennen hiirenkorvien puhkeamista; erikoissieniä voi ympätä mahlakauden jälkeen; kerkät kerätään touko-kesäkuussa ennen niiden puutumista ja tämän jälkeen on petun vuoro. Jos haluat testata näiden luonnontuotteiden keruuta, tiedät jo, mihin aikaan keväästä suurin piirtein täytyy kalenterista löytyä tilaa.
Koska yksi iso haaste luonnontuotteisiin ja monikäyttöön liittyen ylipäätään on tiedon saatavuus, julkaisen kevään mittaan tänne blogiin sekä Väkipuun somekanaville Facebookiin, Instagramiin ja YouTubeen kevään keruusesonkia helpottavia vinkkejä ja neuvoja. Ollaan kuulolla, puolin ja toisin – olisi mahtavaa myös kuulla, minkälainen on sinun tämän kevään metsäkalenterisi! Heitä siis kommenttia täällä tai muissa Väkipuun kanavissa!
Ps. Siis täh! Tätä kirjoitusta oikolukiessani tajusin, etten ole vielä sanallakaan maininnut pihkaa. Kevään ja kesän suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti myös aktiivipihkan valutus ja passiivipihkan keruu. Pihkan valutus tapahtuu kesäkaudella, ajoittuen touko-syyskuulle keleistä riippuen, kun taas passiivipihkaa voi kerätä periaatteessa läpi vuoden. Jos pihka, sen ominaisuudet ja keruun menetelmät kiinnostavat, tule mukaan Väkipuun huhtikuussa Teamsilla pidettävään pihkakoulutukseen! Siellä kerrotaan myös meidän sopimustuottajamallista, joka tarjoaa metsänomistajalle myös taloudellisia mahdollisuuksia hyötyä pihkasta. Lisätietoja koulutuksesta löydät esimerkiksi sivultamme Palvelut 2023, kohdasta koulutukset.
Terkuin
Johanna